Aikaisemmin hehkutin Animal Collectiven uutta Ep:tä. Nyt sitten luin, kun Oskari Onninen antoi Rumbassa Fall Be Kind:lle 2 tähteä. Ajattelin, että mitä vittua. Tietenkin osasin odottaa tätä, sillä ennen Merriweather Post Pavilionia ei AC:n levyjen arvioita ole juuri mediassa näkynyt. Arvio oli kuitenkin mielestäni vain erittäin huono. Kaikilla on oikeus kuitenkin mielipiteeseensä joten esitän tässä myös omani. Eniten ärsyttää viimeinen lause, että "Ep heittää AC:n takaisin samaan yliarvostuksen suohon, jossa se oli ennen Merriweather Post Pavilionia." Siis siinä suossa, jolloin Onninen ei varmaan ollut kuullutkaan bändistä tai vaivautunut perehtymään sen musiikkiin. Hän siis jaksoi perehtyä vain "hipster-tahojen klassikoksi julistamaan MPP:hen". Nyt kun bändi taas kerran vaihtaa suuntaa ja muuttaa soundiaan eikä jää toistamaan itseään niin se ei olekkaan enää arvostettava. Samalla Onninen antaa Vampire Weekendin uudelle levylle 3 tähteä, koske levy on "yllätyksetön paluu".
Animal Collective on yksi lempiyhtyeistä ja ensimmäistä kertaa kuulin heidän musiikkiaan juuri ennen Strawberry Jam (2007) levyn julkaisua. Oma suosikkini heidän tuotannostaan on heidän kaunein levynsä Feels (2005), jolla kitarat ovat pääosassa. Omistan myös luultavastu heidän kaikki albuminsa (en Ep:itä) lukuunottamatta juuri uudelleen julkaistua Campfire Songsia. Hienoin asia yhtyeessä on, että se uskaltaa muuttua kokoajan ja etsiä uusia ilmaisukeinoja. Jos jotakin pysyvää pitää etsiä, mieleen tulee abstraktien äänimaisemien ja poukkoilevien rytmien päällä kasaantuvat perinteiset popkappaleet. Lukuunottamatta välillä enemmän dronehenkistä tuotantoa (Here Comes The Indian 2003).
Ilo olikin nähdä, kun Otto Talvio antoi Fall Be Kind:lle täydet viisi tähteä Nyt-liitteessä, mikä on mielestäni arviona todenmukaisempi ja parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti