Beach Housin ja minun suhde alkoi joskus vuoden 2008 syksyllä. Se taisi olla siihen aikaan, kun bändi kävi täällä keikalla. Itse en kuitenkaan ollut paikalla. Vuoden 2008 Devotion levy oli ihan kiva pop levy. Sanoinpahan kerranki sitten, että ihan kiva levy. Sillä oli hienoja yksittäisiä kappaleita, mutta myös muutamia vähän heikompia vetoja. kokonaisuuten se toimii hyvin.Jjäin kaipaamaan ehkä hiukan monipuolisempaa instrumentaatiota tukemaan muuten hienoja pop sävellyksiä. Beach House taisi kuulla toiveeni, sillä uusi Teen Dream levy vastaa juuri tähän huutoon. En etukäteen ollut edes kovin innostunut uudesta Beach House levystä, vaikka ajattelin sen tietenkin kuunnella. Norway sinkku herätti mielenkiintoa. Tällä viikolla kävin ostamassa levyn ja nyt olen täysin koukussa. Monipuolisempi instrumentaatio pitää levyn mielenkiintoisena läpi levyn. Erityismaininnan annan vielä Victoria Legrandin lauluäänelle, joka on välillä lapsekas, toisaalta kuulostaa lähes mieheltä ja sisältää lukuisia muita ulottovuuksia, joita olen liian tyhmä laittamaan sanoiksi. Kappaleiden videoihin en ole vielä päässyt käsiksi. Tällä hetkellä suurinta riippuvuutta aiheuttaa Walk in The Park. Olenko muuttumassa vanhaksi patuksi kuunnellessani Teen Dreamia ja juodessani viiniä.
Beach Housen levy oli aika lailla vastaus jonkinlaisiin toiveisiin joita ei edes tiennyt omaavansa. Victorian äänestähän on kans sanottu, että se on aika androgyyninen tolla levyllä, mut mun mielestä myös tosi voimakas.
VastaaPoistaMunkin mielestä Teen Dream ja viini on aika laadukas yhdistelmä, ja mietin myös noita vanhenemisen kiroja - onko ne niitä siis sittenkään :)
Levy pääs yllättää vähä puun takaa, mikä oli erittäin iloinen yllätys. Victoria omaa mahtavan äänen, mitä en oo ennen pahemmin noteerannu. Täytyy antaa Teen Dream:lle pisteet myös siitä, että se saa ajattelemaan vanhenemista, mitä en oo kauheesti tullu ajatelleeks :)
VastaaPoista