Tropicália: A Brazilian Revolution in Sound

Lattarirytmit ovat kiehtoneet aina minua, mutta eivät ole löytäneet luokseni tai minä en ole löytänyt niitä. Tropicália ei varsinaisesti perustu lattarirytmeihin, vaan on enemmän sekoitus sitä sun tätä - myös lattarirytmejä, avant-gardea, psykedeliaa, sambaa, funkia, soulia... En pidä itseäni minään alan asiantuntijana, vaan pikemmin uteliaana Indiana Jonesina. Syksyllä tähän tarkoitukseen levykaupasta mukaan tarttui heräteostoksena Soul Jazz Recordsin vuonna 2005 kasaama kokoelma Tropicália: A Brazilian Revolution in Sound, joka toimii täydellisenä tutustumispakettina aiheeseen vihkiytymättömälle. Hieno paketti sisältää 20 biisin cd:n, kaksi yhteensä yli 60-sivun kansivihkoa, jotka sisältävät kuvia ja tekstiä: historiaa ja haastatteluja.

Miksei tv:stä tule enää tälläisiä ohjelmia? c'mon!



Ostamisensa jälkeen levy on uhannut hautautua uuden musiikin alle, mutta noussut tasaisin väliajoin hyllystä avaamaan silmiäni ja korviani. Tropicália on pikku hiljaa alkanut vaatimaan yhä enemmän huomiotani. Tämän paketin pohjalta on hyvä lähteä sukeltamaan syvemmälle genreen. Mukana on musiikkia genren tärkeimmiltä artisteilta: Caetano Veloso, Os Mutantes, Gilberto Gil, Gal Costa, Tom Zé ja Jorge Ben.



Liike syntyi luonnollisesti, kun muusikot alkoivat sattumalta tehdä omanlaistaan ja ennen kuulematonta musiikkia ja hakeutuivat yhteen. Myöhemmin liike sai poliittisia sävyjä, kun Brasiliassa tapahtui vallankumous ja sotilasjuntta nousi valtaan. Siinä vaiheessä liikkeen suurimmat artistit mm. Caetano Veloso ja Gilberto Gil olivat jo yleisesti tunnettuja. He käyttivät asemaansa hyväkseen ja ilmaisivat juntan vastaisia mielipiteitään mitä juntta ei tietenkään suvainnut. Ensiksi heidät vangittiin ja myöhemmin karkotettiin Englantiin, josta he myöhemmin palasivat kotimaahansa tilanteen rauhoituttua. Uudenlaiseen, perinteitä rikkovaan musiikkiin ei myöskään aina suhtautuduttu myötämielisesti  vanhoillisissa piireissä (mm. Bossa Nova) eikä sotilasjunttakaan siitä varmasti pitänyt. Juntan alaisuudessa mitään uutta ja erilaista ei saa syntyä. Ylipäätään mitään uutta ei saa syntyä, koska ihmiset eivät saa kokoontua ja ajatella itse.



Varsinainen Tropicalia liike oli hyvin lyhyt ikäinen 60-luvun lopussa, mutta tuotti paljon hyvää ja mielenkiintoista musiikkia. Liike koostui yleisesti Brasilaisesta taiteesta, musiikin lisäksi mm. runoudesta ja teatterista. Liikkeen artisteista mm. Caetano Veloso tekee musiikkia edelleen ja konsertoi viime vuonna Kulttuuritalolla, missä en valitettavasti itse ollut paikalla. Gilberto Gil toimi 2000-luvulla Brasilian kulttuuriministerinä. Eiku sukeltamaan syvemmälle!