Tänään kotimatkalla törmäsin joka päiväiseen ongelmaan, kun seura oli kaikonnut mietin a) kuuntelenko iPdoiani b) onko jotain tiettyä mitä sillä kuuntelisin c) (sala)kuuntelisinko kanssa matkustajieni juttuja ja ympäristön ääniä. Päädyin a:han niin kuin kovin usein. En vain tiennyt mitä kuunnella niin kuin kovin usein käy. Samoihin aikoihin iski narkolepsian kaltainen väsymystila ja edelleen mietin mitä kuuntelisin. Joku alitajuntani sopukka kertoi minulle: "kuuntele Fuck Buttonsii, et oo kuunnellu sitä pitkään aikaan". Se oli hyvä idea. Jostain syystä noise aallot ja narkolepsian kaltainen tila sopivat hyvin yhteen. En tiedä miksi.
Samalla tajusin, että olen maininnut Fuck Buttonsin täällä vain ohimennen, mikä johtuu siitä ettei bändi ole ollut kovin aktiivinen blogin olemassaolo aikana. Bändi on julkaissut kaksi levyä, joista ensimmäisen (Street Horrrsing) kanssa olen leikkinyt kissa ja hiiri leikkiä. Sen kaikki biisit erikseen hyviä, mutta levy on liian raskas kokonaisuudessaan. Kakkoslevy Tarot Sport on sen sijaan jokseenkin täydellinen paketti. Liika noise ja "black metal" vokaalit tekivät Street Horrrsing levystä liian raskaan itselleni. Tarot Sportia oli tuottamassa Andrew Weatherall. Vokaalit heitettiin romukoppaan ja levy on muutenkin kevyempää kuultavaa. Elektrobiitit, kevyempi noise yhdistyvät post-rockmaisiin kappalerakenteisiin ihanteellisin tuloksin. Levyn kansissa on kuvia auringonlaskusta pilvien tasolla kuvattuna, mikä määrittelee levyn tunnelmaa hyvin. Se on tunnin lentomatka jonnekin horisontin taakse ja takaisin. Siinä ei ole mitään turhaa ja se kantaa kestonsa hienosti, vaikka kappaleiden keskikesto on kahdeksan minuutin luokkaa.
Bändi on käynyt Suomessa jo kahdesti, mitä voi pitää hienona saavutuksena suhteellisen nuorelta bändiltä. Itse olin paikalla syksyllä 2009 kutosella. Keikalla pano nappulat kuulostivat aika lailla samalta kuin levyllä, vähän noisemmilta. Korvatulpat tulivat tarpeeseen. Ainoa asia mikä jäi hampaankoloon oli etteivät ryökäleet soittaneet omaa suosikkiani The Lisbon Marua. Nyt korjaan sen virheen. Sen lisäksi alta löytyy biisi Street Horrrsingilta niin voit tehdä omia vertailuja.
Sweet Love for Planet Earth on kyllä yksinään sellaista parhautta, että huh huh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti