Vaikka seuraan uutta musiikkia paljon, ei ole mitään takeita siitä, että parin biisin hehkutuksista kehkeytyy pitempiaikaisia suosikkeja. Real Estatesta olen pitänyt bändin ensimmäisestä kiertue cdr:stä asti, jonka poistin aikoinaan lillumasta internetissä. Uusi albumi Days on osa tätä jatkumoa. Se laskeutuu kevyesti vuoden top-5 levyjen joukkoon.
It's Realin uusi video on ihan paras.
Daysin soittaminen ensi kertaa oli kuin tutun karamellin syöminen pitkästä aikaa. Kääreet olivat saaneet uuden designin eikä maustakaan voinut olla enää täysin varma. Makeisen hitaasti sulaessa suun sopukoissa maistelin sen aromeja. Om nom... maistuupa hyvälle, samat vanhat maut ovat tallella, ei ollenkaan hapanta, vanhat hyvät aromit erottuvat entistä selkeämmin. Taidanpa ottaa toisen. Mitä useamman makeisen söin sitä varmempi olin, että kyseessä on yksi suosikki makeisistani.
Musiikillisesti Real Estate tuo edelleen mieleen rannan, aallot, auringonvalon, palmut... mutta ranta on kuitenkin se paikka minne musiikki johtaa. Teksteissä liikutaan lähiöissä - siellä missä arkielämä tapahtuu. Pienillä eleillä yhtye maalaa tarkkoja arkielämän tuokiokuvia: nostalgiaa, etsimistä, toivoa ja tuo esiin tavallisten asioiden kauneuden. Seesteisen pinnan alla piilee aimo annos merkityksiä. Kakkosbiisi Green Aisles tiivistää hyvin mistä bändin musiikissa on kyse:
All those wasted miles
All those aimless drives through green aisles
Our careless lifestyle
It was not so unwise, no
Kokonaisuudessaan Days on erinomainen pop-levy, jotka lopulta ovat aika harvassa. Suosikkibiiseiksi ovat nousseet ainakin siipimiesten kynimät kappaleet. Instrumentaali Kinder Blumen on kitaristi Matthew Mondanilen (Ducktails) taidonnäyte ja vie vahviten kohti rantaviboja. Basisti Alex Bleekerin kirjoittama ja tulkitsema Wonder Years on toiveikas tuutulaulu, jonka alussa tehdään kunniaa The Zombiesille. Kappaleen lopussa mukaan astuu Mondanilen nestemäisissä pedaaleissa uitettu kitara, joka muutoinkin on yksi Real Estaten vahvimmista aseista.
Joidenkin arvioiden perusteella olen saanut kuvan, että Real Estaten maailma joillekin on liian pliisu. Se ei räjähtele tai tavoittele taivaita, vaan on piirun tarkkaa työtä, jossa ei ole huteja. Kun levyä ajattelee tarkemmin, ihanne voisi olla että oikealla maailmalla ja Daysilla ei olisi kovin paljon eroa. Elämä, kun on päiviä vaan, kuten bändi lopussa toteaa:
There goes the day
Oh what a shame
Its ok, that's all the same
It's all right, it's ok
Because tonight is just another day
Sen kunniaksi on hyvä laittaa Deerhuntermaiset psykedelia jamit pystyyn. Arkielämän euforiaa.
Days@Spotify
Hyvä kansijuttu Real Estatesta@Fader
+ Real Estate coveroi brittibändi Feltiä keittiössä@Fader
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti