En jaksa tehdä mitään puolivuotissuosikkilevyt listauksia. Totean vain, että Ekstasis on suosikkini tänä vuonna julkaistuista levyistä. Tässä 4 +1 syytä tuhansista miksi niin on. Ei ehkä parhaita, ei ehkä huonoimpia, ei ehkä merkittävimpiä, mutta oleellisia syitä ja hetkiä, jotka sykähdyttävät edelleen joka kerta. Extrakrediittiä Julia ansaitsee erinomaisista videoista.
1. Naa na na na na na na naa
Naa na na na na na na naa
aaa aa aa aa aa aa aa aaa (In The Same Room)
2. we go we go we go we go we go we go we go (Für Felix)
3. Moni, mon amie,
you'll be the death of me,
with your silver lips and lies.
Moni, mon amie,
I feel so ordinary,
when you go out with your friends. (Moni Mon Amie) + Yours Trulyn intiimi live video, joka kepittää levyversion.
4. Ten signs that read silence.
Too cold to remember a face, impossible to say. (Marienbad)
+1 Olen löytänyt Julia Holterin virkistävän teeskentelemättömistä ja silti leikkisistä lauluista merkityksiä ja elämää enemmän kuin mistään muusta tänä vuonna julkaistusta levystä. Olen nauttinut Our Sorrowsista tähänkin asti, mutta eilen yhtäkkiä löysin sen sanoista, kenttä-äänityksistä ja videosta merkityksen. En tiedä onko se mitä Holter on kappaleella/videolla hakenut. Haastatteluissa hän on sanonut säveltävänsä usein intuitionsa mukaan, koska jokaisen äänen puhkimiettiminen on tylsää. Merkitykset voivat näin piillä rivien välissä ja paljastuessaan yllättää sekä kuuntelijan että lauluntekijän itsensä.
Elämä muuttuu. Ekstasis ja sen merkitykset muuttuvat mukana. Ekstasis on jo alkanut elää omaa elämäänsä. Siksi se on suosikkini tänä vuonna julkaistuista levyistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti