Deerhunter Aikajuna

Halcyon Digest on nyt ollut jo hetken ja levy kuulostaa hyvältä. Se ei ole vielä kuitenkaan räjäyttänyt tajuntaa. Jatkan kuunteluita. Sitä odotellessa käynkin yhden aikamme mielenkiintoisimman bändin vaiheet läpi youtube-aikajunalla. Hyppää kyytiin! Juna lähtee laiturilta 7 ja 5 neljästoistaosaa.

Bändin debyytti Turn It Up Faggot (2005) on vihainen noiserock levy, josta Bradford ei enää tykkää, koska sen tekemiseen liittyi niin paljon ongelmia. Levy on hyvä, mutta ei yllä aivan jälkeläistensä tasolle. Se on olennainen osa bändin kehitystä ja on sääli, että se on jäänyt yhtyeen muun tuotannon jalkoihin.



2005 tienoilta on kotoisin Bradfordin ja rumpali Moses Archuletan käsialaa oleva Carve Your Initials Into The Wall Of The Night, joka on hyvin kokeellista musiikkia mm. Black Dicen hengessä. Ei mikään helppo levy nauttia, mutta bändi jakoi sen viime vuonna blogissaan ilmaiseksi.



Vuoden 2007 Cryptograms oli bändin läpimurto, vaikka levyn tekoon liittyi jälleen paljon ongelmia. Ensimmäiset levytyssessiot epäonnistuivat ja koko homma meinasi jäädä kesken. Liarsin rohkaisemana bändi päätti yrittää uudelleen. Lopputuloksena on oma suosikkini bändin tuotannosta. Alkupuoli leijutaan ambientimmissa tunnelmissa ja lopussa popataan utuisesti. Toivottavasti bändi tekee vielä joskus Lake Somersetin kaltaisia runttausbiisejä eivätkä White Inkin tyyliset ambient palatkaan olisi kiellettyjä. Lake Somersetin video on muuten vitun outo.



Samana vuonna julkaistua Fluorescent Grey EP:tä voi kutsua Cryptogramsin pikkuveljeksi, sillä bändin soundi säilyi melko samana. 4 biisistä 3 on parasta mitä olla saattaa ja 1 yksi hyvä. Loistava EP siis. Cryptograms päihittää tämän, vain koska on kokonainen albumi. Like New on.... pure bliss



Microcastle/Weird Era Cont. (2008) oli bändin lopullinen läpimurto. Yhtye siisti ilmaisuaan, mutta lopputuloksena on hieno kokonaisuus ja hienoja biisejä. Weird Era Cont. taidettiin kyhätä kasaan aika nopeasti, kun varsinainen levy Microcastle vuoti internettiin useita kuukausia ennen julkaisupäivää. Sitä ei tosin huomaa ja oma vaakani kallistuu hitusen Weird Eran puolelle viimeistelemättömän tunnelman vuoksi. Spontaania sekä Bradfordin ja Lockettin pöytälaatikko nauhoituksia.



Vuonna 2008 bändi kävi myös äänittämässä Platts Eyott Sessionin Englannin maaperällä. Bändi esitti biisejään akustisesti John Peelin sessioiden hengessä ja se julkaistiin pienen painoksen kasettina, jota ei saa enää mistään. Suosittelen lataamaan jostain, jos haluaa saada tuttuhin biiseihin uutta näkökulmaa. Varsinkin versio Spring Hall Convertista on mielenkiintoista kuultavaa. Kyseinen versio raottaa huntua alkuperisen version sanoitusten yltä. En vieläkään oikein ymmärrä mistä biisissä on kyse tai miten se rakentuu. Ehkä se on siksi niin hyvä. Ei löytyny Platts sessioita mistään niinpä alkuperäinen Spring.



Viime vuonna päivänvalon näki Rainwater Cassette Exchange EP, jolla yhtye liikkui jo Halcyon Digestin suuntaan, olemalla popimpi ja entistä monipuolisempi. Circulation päättää EP:n komeasti.



Sitten Halcyon Digest. Tällä hetkellä parhaan biisin titteliä kantaa Fountain Stairs. Lockett tuntuu ottaneen niskalenkkiä Bradfordista, koska levyn parhaat biisit tuntuvat olevan Lockettin käsialaa.



Aikajunan lopputuloksena voin todeta, että yhtye on tehnyt jumalattoman määrän laadukasta musiikki viimeisien vuosien aikana, kun mukaan laskee vielä Atlas Soundin levyt, Lotus Plazan levyn ja kaikki bändin blogissa jakama ilmainen musiikki. Huh huh, en valita.