Sunnuntaiaamu. Pää pöhnässä. Kömmin ylös sängystä. Pakko saada jotain musiikkia soimaan. Tutkin levyhyllyä. Ei ainakaan Times New Vikingia eikä No Agea, koska naapuri pesee jo pyykkiä. Ääni pääni sisällä kysyy: "Mites olis tää Julian Lynchin uus levy Mare?" Päätän laittaa levyn pyörimään.
Julian saa tarpeekseen levyn alussa Just Enough. Pakko päästä ulos tuulettumaan, ajattelee Julian. Hän suuntaa kaupungin ulkopuolelle katsomaan hevosia Mare. Vanhat Real Estaten bändi kaverit soittavat kesken hevostelun ja pyytävät Julianin katsomaan kilpa-ajoja A Day At The Racetrack. Älä unohda ottaa tamburiinia ja muita helistimiä mukaan, uhkailevat kaverit. Sitten otan mukaan myös klarinetin, päättää Julian. Kilpa-ajojen päätyttyä he kävelevät kohti bussipysäkki tallaten samalla vihertävää ruohokenttää Stomper. "Kuuletteko linnunlaulua?", kysyy Julian. Muut nauravat. Seurue päättää levähtää puiden katveeseen Interlude. Julian kysyy Ducktails mies Mondanilelta haluaisiko hän tehdä tulevaisuudessa yhteystyötä. Mondanile vastaa: "Maybe Maybe". He kuulevat, että tänään ajetaan vielä toiset ajot ja päättävät jäädä katsomaan Still Racing. Paluumatkalla Julian kertoo saaneensa idean uuteen kappaleeseen, jossa rummut näyttelevät suurta osaa. Kun he pääsevät takaisin kaupunkiin, Julian esittää kappaleen. Muut suuttavat ja sanovat: "Et voi tehdä tuollaista kappaletta" Ears. Julian pettyy ja päättää lähteä käymään sisarensa luona Ruth, My Sister. Yhdessä siskonsa kanssa he päättävät lähteä vähäksi aikaa matkoille Travelers. Palattuaan takaisin kotiin Julian huomaa kaveriensa seisoskelevan kadun toisella puolelle. Julian jää potkimaan asfalttia ja katselemaan taivasta siinä toivossa, että kaverit tulevat juttelemaan. Yht äkkiä jostain juoksee Patrick Stickles, joka alkaa saarnata Yhdysvaltain sisällissodasta ja toveruuden tärkeydestä. Kaverukset tekevät sovinnon ja lähtevät viettämään päivää salaiseen lokaatioon. Patrick kysyy voiko hän tulla mukaan. Kaverukset jättävät pyynnön tylysti huomiotta. Patrick päättää kostaa ja piiskata Titus Andronicuksen vielä kovempaan lentoon In New Jersey.
JULIAN LYNCH "IN NEW JERSEY" from OLDE ENGLISH SPELLING BEE on Vimeo.
-Julian, miksi en saa lauluosuuksistasi mitään selvää?
-Köh, kurkkuni oli kipeä äänitysten aikaan, vastaa Julian.
Ulkona paistaa aurinko ja on hieno sunnuntaipäivä. Laitan aurinkolasit silmille ja suuntaan ulos.
Jokatapauksessa on muuten hyvä levy, joka kasvaa kuuntelu kuuntelulta ja jota voi suositella kaikille. Älä anna Pitchforkin pelottaa. Uskomattoman rikas äänimaailma hyväilee korvia. Julian opiskelee jotain etniseen musiikkiin liittyvää yliopistossa. Pelkäänpä, että tätä levyä tulee olemaan vaikeaa saada Suomesta, mutta toivottavasti ei. Folkkia, ambientia, molempia samassa paketissa, bon appetit.
New Jerseysta on viime aikoina tullut paljon paljon hyvää musiikkia, joista suurimman osan olen jo maininnut tässä tekstissä. Levyn julkaiseva lafka Olde English Spelling Bee on tietojeni mukaan myös alueelta. Titus Andronicuksesta vielä sen verran, että kun listailin puolen vuoden parhaimmistoa arvottanut niitä sen enempää, mutta nyt sanon että The Monitor on tähän mennessä vuoden paras levy. Monipuolinen, moniulotteinen, uskalias, hauska, hullu.... levyä voi ylistää loputtomasti. Toimii kokonaisuutena ja yksittäisinä kappaleina. Kaiken kruunaavat vuoden parhaat sanoitukset. Vuoden lopulla varmasti aiheesta lisää.
Aijai! Niin hieno levy!
VastaaPoista