Flow 2010

Flow Festival siis julkaisi tänään ensimmäiset esiintyjänsä.

Itsellä on vähän sekavat fiilikset. Toisaalta olen kiinnostunut mutta toisaalta mikään kiinnityksistä ei lukeudu suurimpiin suosikkeihini. Kaikista eniten kiinnostusta herättää Beach House, joka Teen Dream levyn myötä nosti osakkeitaan omissa silmissäni aika korkealle. Kiinnostusta herättävät myös LCD Soundsystem, M.I.A. isoina niminä ja Four Tet, jonka live keikoista en osaa sanoa, mutta levyltä ainakin toimii.




Girlsin sinkuista olen diggaillut paljon, mutta albumikokonaisuuteen en ole päässyt sisälle. Drumsiin pitäisi tutustua tarkemmin, mutta suuri bändin ympärillä pyörivä hype on pitänyt minut etäällä tähän asti. Airin kiinnitys on mitäänsanomaton. Surfer Blood ei ole herättänyt suuria tunteita. Viime syksynä The XX kiinnosti paljonkin, mutta nyt kiinnostus on jo laskenut. Suomalaisista Yona & Liikkuvat Pilvet ja Kiki Pau herättävät kiinnostusta.

Joker ja Sleight Bells ovat perehtymisen arvoisia. Muuten tuntemattomampaa, mutta kiinnostavaa osastoa edustavat Awesome Tapes From Africa, jota kannattaa varmasti käydä katsomassa ihan mielenkiinnosta tai jo sitä ennen tutustua samannimiseen blogiin. Koneempi musiikki ei ole koskaan ollut suurin suosikkini, mutta nyt olisi hyvä hetki tutustua, vaikka kotimaisiin Cloudsiin tai Hannulelauriin. Ricardo Villalobosiin voisi myös tehdä lähempää tuttavuutta.

Esiintyjälista on aika identtinen samaan aikaan Ruotsissa järjestettävän Way Out Fest:n kanssa. Suurimmat miinukset ovat Real Estaten, joka kiinnostaa ylivoimasesti eniten ja harmittaa (ihan vitusti), jos bändi ei flow:ssa esiinny, ja National puuttuminen Flow:n esiintyjistä.

Yritin tiivistää sekavia ajatuksiani tähän ja sekavaa siitä tulikin. Jotain kiinnostavaa, paljon mikä kiinnostaa vähän ja paljon tutustumisen arvoista. Joka tapauksessa Flow on ylivoimasesti kiinnostavin festivaali Suomessa ja tänä vuonna mikään toinen festivaali ei pääse lähellekään. Pitää vielä odottaa eri päivien line-uppeja ja päättää sitten monen päivän lippu tulee ostettua.

Four Tet: There is Love in You

Alkuvuodesta, niinkuin olen jo moneen kertaan todennut, on julkaistu erittäin monta erittäin hyvää levyä ja Four Tet:n uutuus on yksi niistä. Four Tet on aina julkaissut albumeita melko harvakseltaan, mutta siinä ohessa tehnyt useita hienoja remixejä (mm. Bloc Party, Radiohead, Thom Yorke..) ja yhteistyöalbumeja rumpali Steve Reid:n kanssa. Viime vuonna herra julkaisi yhdessä Burialin kanssa Moth/Wolf Cub 12", mikä oli vuoden hienoimpia elektronisenmusiikin julkaisuja. Aikaisemmasta tuotannosta olen tehnyt tuttavuutta vain loistavan Roundsin kanssa (ahh Hands... ym.), joka suosikkejani elektronisenmusiikin saralla.

Four Tet nosti uuden levyn odotukset kohtuuttaman korkealla julkaisemalla ensi singlenä uskomattoman hienon Love Cry:n. Nyt vihdoin olen päässyt kunnolla kuuntelemaan uutta levyä ja täytyy sanoa, että tämä voi olla jopa parempi kuin Rounds. Levystä tuli heti ensimmäisillä kuuntelukerroilla hyvä olo. Sen sisälle oli helppo päästä. Kaikki äänet tuntuvat luonnollisilta, vaikka nyt mukana on ehkä enemmän elektronisia elementtäjä. Tuntuu kuin levy ei yrittäisi olla mitään vaan tyytyisi vain olemaan, nauttimaan juuri tästä hetkestä ja auttamaan kuulijaa löytämään rakkauden itsestään. Tämä on parantavaa ääntä. Levy rahisee, rutisee ja suhisee, rytmit tuntuvat luonnollisilta (Pablo's Heart) niin kuin ne olisivat aina olleet olemassa. Four Tet on sanonut, että yhteistyi Reedin kanssa on muuttanut hänen käsitystään rytmistä. Oli syy mikä tahansa, hän tehnyt hienon levyn, josta aion nauttia nyt ja vielä tulevaisuudessakin.

Ja levyn julkaisee Domino, joka viime vuonnakin julkaisi määrällisesti eniten ostamiani levyä ja sama tahti tuntuu jatkuvan tänä vuonna (Owen Pallett, Four Tet). Kannattaa myös tsekata aikaisempi postaukseni Joy Orbisonin Love Cry Remix, joka on ehkä jopa parempi kuin alkuperäinen kappale.

Yksi lemppareistani levyllä.

Love Cry (Joy Orbison Remix)

Joy Orbison on 22-vuotias englantilainen elektronisenmusiikin artisti. Kai tämän voi dubstepiksi määritellä, kun itsellä ei ole niin hyvin hallussa nuo genre määritelmät. Joka tapauksessa Orbisonin remiksaus Four Tet:n uudesta singlestä Love Cry on yksi vuoden parhaista remikseistä! Myös alkuperäinen kappale on Four Tetiä parhaimmillaan. Tulevaisuudessa aion ainakin pitää Hra Orbisonin tekemisiä silmällä, sen verran kiinnostavalta vaikuttaa.