Julia Holter saa minut hyvyydessään ja optimistisuudessaan aseettomaksi, sanattomaksi. Kaikki Holterilta viime aikoina kuulemani tuotanto ei jätä oikeastaan millekään arvoisteluille varaa. Välillä mietin miten joku voi olla näin hyvää. En ole vielä löytänyt vastausta.
Jo aikaisemmin postaamani Marienbad on MAHTIkappale, joka on sai nätin videon jokin aika sitten. Sen viehätys ei lepää pop-rakenteen kierrättämisessä. Sen sijaan se ottaa rakenteen ja kietoo sen useasti ympärilleen. Lopputulos on jatkuvaa hekumaa vailla merkittävää kuuntelunjälkeistä muistijälkeä. Sen joka hetki on kertosäe. Sen rakenne muuttuu, kasvaa, laskee ja taas kasvaa.
Se kieltäytyy antautumasta kymmenienkään kuuntelukertojen jälkeen. Silti sen jokainen hetki on kymmenen pisteen herkkua aisteille. Sen lapsenomaisen utelias pinta kätkee sisäänsä useampia tasoja. Pikku hiljaa avautuessaan se on todellinen hengensalpaaja.
Julia Holter tarjoaa uuden levynsä Ekstasis sopivasti minulle syntäpäivälahjaksi ja ostaisin sen vaikka Marienbad olisi ainoa hyvä kappale. Näin ei kuitenkaan ole. Uusi irroitus In the Same Room on todiste siitä. Tai 30 kuuntelun jälkeen tiedän paremmin, mutta varmaan on että 30 kuuntelua tulee täyttymään. RVNG Intl. julkaisee. Kiitos lahjasta. Musablokkaajan suurin tuska on hehkuttaa vielä kuulemattomia äänitteitä, mutta minkäs teet. Tää voi olla jotain tosi spesiaalia.
