Pop Negro ilmestyi jo alku syksystä. Odotin levyä ennen sen julkaisua, mutta levyn kuunteleminen venyi lopulta joulun alle. Uudet biisit eivät aiheuttaneet etukäteen aikaisempien kaltaista innostusta ja levyn saamat keskinkertaiset arviot vaikuttivat alitajuisesti. Hyviä levyjä tuli viime vuonna niin paljon, että kaikkia kiinnostavia en ole ehtinyt kuuntelemaan.
Pop Negrolla El Guincho hylkää Alegranza levyltä tutut useista kerroksista kasatut kappaleet ja siirtyy kohti suoraviivaisempaa pop ilmaisua. Siitä myös levyn nimi? Löytyy niitä tasoja silti, vaikka sämplääminen on jätetty vähemmälle. Kappaleisiin on helpompi päästä sisälle, kun vastassa ei ole kasaa layereitä. Toisaalta se syö sitä viehätystä, mikä teki Alegranzasta niin hyvän levyn. Pop Negro on edelleen täynnä tanssittavaa ja trooppista biittiä, ja El Guinchon musiikilla on tapana saada suupielet kääntymään ylöspäin.
Pop Negro on erilainen kuin edeltäjänsä, ja vaikka Alegranzalla on edelleen suurempi paikka sydämmessäni on Pop Negro hyvä levy. Parempi kuin mitä arviot antoivat ymmärtää. Siksi pitäisi aina luottaa enemmän omaan arvostelukykyyn. El Guincho erottuu edelleen kaikesta muusta musiikista (Panda Bear viittaukset voi nyt unohtaa). Espanjan alkeet pysyy joten kuten muistissa tämän tahdissa, kun ei olo enää Serranoita. Parhaiten levy pääsisi oikeuksiinsa El Guincho kotimaassa Espanjassa, tietysti palmujen alla. Voisin ostaa kotiin tekopalmun hmmm... tai kasvattaa jukkaa hmmm...
Kaikki on tietysti nähny jo Bombayn videon, mut onhan se viime vuoden top 3 videoita. Eikä biisissäkään oo vikaa!
EL GUINCHO | Bombay from MGdM | Marc Gómez del Moral on Vimeo.
Edit: Niih jooh levyhän on myös spotidydyssa.
Sivut
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Young Turks. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Young Turks. Näytä kaikki tekstit
6.1.11
2.6.10
Sekalaisia
El Guincho aktivoituu vihdoinkin. Syksyllä on luvassa uusi levy Pop Negro. Sitä ennen heinäkuussa Young Turks julkaisee El Guinchon cover Ep:n Piratas De Sudamérica, jolla coveroidaan Etelä-Amerikan perinteisiä lauluja. Ep:itä on myöhemmin luvassa lisää.
El Guincho / Piratas de Sudamerica EP by Young Turks
Best Coast julkaisee debyyttinsä Crazy For You 27. heinäkuuta Mexican Summerilla. Levyn nimi ei sinänsä ole mikään yllätys, koska 3 yleisintä sanaa, joita Bethany käyttää sanoituksissaan, ovat crazy, me, you, mutta ei haittaa!
Best Coast - Wish He Was You by musicmule
Liars
The Overachievers singlen b-puoli Pleasure Is Boss.
Liars - Pleasure Is Boss by MuteUSA
Pitchfork.tv:ssä Liars livenä vankilassa. Maaliskuussa ilmestynyt Sisterworld levy on ollut tämän vuoden vaikeimmin avautuvia ja antoisimpia levyjä. Koko konseptissa riittää pureskeltavaa. Sisterworld ei ole parasta Liarsia, mutta jälleen kerran uutta. Koko levyn keston ajan säilyy jännitys, joka purkautuu vain hetkittäin. Scarecrows On A Killer Slant on harvoja hetkiä, kun rokataan kunnolla. Tilaa jää herkemmille kappaleille ja oma suosikkini on levyn päättävä Too Much, Too Much, joka jatkaa Liarsin hienojen lopetuskappaleiden sarjaa. Levy on hyvä, mutta Liarsin tasolla se ei yllä mm. Drum's Not Deadin tasolle. Ehkä odotin enemmän hetkiä, jolloin annetaan palaa täysillä, purkauksia joita sitten koskaan ei tulekaan. Hieno levy silti. Jatkan kuuntelemista.
Tänään Vuk ja Owen Pallett Tavastialla.
El Guincho / Piratas de Sudamerica EP by Young Turks
Best Coast julkaisee debyyttinsä Crazy For You 27. heinäkuuta Mexican Summerilla. Levyn nimi ei sinänsä ole mikään yllätys, koska 3 yleisintä sanaa, joita Bethany käyttää sanoituksissaan, ovat crazy, me, you, mutta ei haittaa!
Best Coast - Wish He Was You by musicmule
Liars
The Overachievers singlen b-puoli Pleasure Is Boss.
Liars - Pleasure Is Boss by MuteUSA
Pitchfork.tv:ssä Liars livenä vankilassa. Maaliskuussa ilmestynyt Sisterworld levy on ollut tämän vuoden vaikeimmin avautuvia ja antoisimpia levyjä. Koko konseptissa riittää pureskeltavaa. Sisterworld ei ole parasta Liarsia, mutta jälleen kerran uutta. Koko levyn keston ajan säilyy jännitys, joka purkautuu vain hetkittäin. Scarecrows On A Killer Slant on harvoja hetkiä, kun rokataan kunnolla. Tilaa jää herkemmille kappaleille ja oma suosikkini on levyn päättävä Too Much, Too Much, joka jatkaa Liarsin hienojen lopetuskappaleiden sarjaa. Levy on hyvä, mutta Liarsin tasolla se ei yllä mm. Drum's Not Deadin tasolle. Ehkä odotin enemmän hetkiä, jolloin annetaan palaa täysillä, purkauksia joita sitten koskaan ei tulekaan. Hieno levy silti. Jatkan kuuntelemista.
Tänään Vuk ja Owen Pallett Tavastialla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)