Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Soliti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Soliti. Näytä kaikki tekstit

12.1.12

Black Twig: Paper Trees (Soliti)


Minulla oli odotuksia Black Twigin debyytin laadun suhteen. Heti ensimmäisten kuunteluiden jälkeen oli aika selvää että ne tulevat täyttymään. Viimeisen kuukauden aikana Paper Trees on ollut vahvassa nousukiidossa yhdeksi kotimaisista lempialbumeistani koskaan ikinä.



Paper Trees on onnistunut debyytti, johon on helppo tarttua. 10 biisiä soljuvat odotuksiani monipuolisemmin. Selvä kehitys parin vuoden takaisesta Swans at Tea ep:stä on havaittavissa. Erityisesti tuotannossa bändi on haukannut aimo palan. Olen lo-fin, särön ym. pörinän ystävä, mutta Black Twig käyttää parempaa tuotantoa hyväkseen tuomalla lisää syvyyttä ja nyasseja jo itsessään hyviin kappaleisiin.

Levy tasapainoilee menevämpien, jumittelevampien ja popimpien kappaleiden välillä. Se alkaa seesteisen melodisesti, muttei tylsästi. Avausbiisi Four Notesissa bändi ikään kuin tarkkailee ympäristöään, kunnes pedaalit painetaan hetkeksi pohjaan ja leijutaan pilvien yläpuolella. Leijunta on kuitenkin nopeasti ohi, mikä saa mielihyväkeskukset vaatimaan lisää herkkua.

Black Twigin vahvuus yhtyeenä on olla samaan aikaan melodinen, rosoinen, lämpimän positiivinen, svengaava... Toisinaan yhtye soittaa kuin ampiainen, mutta on samalla kevyt kuin perhonen. Näen yhtyeen ulosannin vilpittömänä ja luontevana, mikä ilmenee ettei kappaleissa turhaan puristella, vaan bändi luottaa vahvuuksiinsa ja antaa biisien kehittyä rauhassa ilman kiirettä. Paper Treesistä on helppo nauttia heti, mutta se aukenee ajan myötä vielä lisää ja uskon sen myös kestävän kuuntelua tulevaisuudessa.



Omaksi suosikiksi levyltä on noussut luotijunan lailla etenevä päätösraita Antichrist, jonka vastustamaton eteenpäin vievä virta poistaa viimeisetkin estot ja kolikot pajatsosta. Toimii varmasti keikoilla yleisön hyppyyttäjänä!

Black Twig on tehnyt hienon tasapainoisen debyytin, jonka lopullisen arvon määrää tulevaisuus. Levy ei ole vielä mikään mestariteos, mutta en koe mitenkään vääräksi, vaikka tällä levyllä valloitettaisiin pieni pala maailmaa. Suomalaisella musiikilla ei ole hävettävää, vaikka tässä oli vuoden paras kotimainen levy. Toivottavasti tämä seikka saa muut suomalaisartistit yrittämään vielä hitusen kovempaa, koska rima on asetettu entistä korkeammalla.

13.10.11

The New Tigers: The New Tigers (Soliti)


Vihdoin. Se voisi olla kuka hyvänsä, mutta olen tyytyväinen että se on The New Tigers. Suomen musiikkikentässä on ollut vakava/valtava melodisen surinapopin muotoinen aukko, jota The New Tigers on onneksi tullut täyttämään.

Pocketful of Sand oli ensimmäinen levyltä tarjottu maistiainen. Se tyrmäsi välittömästi melullaan. Alkutyrmäyksen jälkeen ajatuksia kerätessäni aloin tajuamaan kappaleen sisuksissa piilevän melodisen voiman. Näiden kahden voiman ristisiitoksesta syntynyt kappale hukuttaa sisäänsä, pitää siellä ja ulos astuu hitusen terveempi ihminen.



Levyn avaava World's Greatest Actor ei alkuun aiheuttanut riemun kiljahduksia. Pidin sitä levyn heikoimpiin kuuluvana, väkinäisenä aloituksena, mutta kuunteluiden myötä olen alkanut hahmottamaan kappaleen hapuilevan rakenteen ja tykkäämään siitä. Syy tähän epävarmuuteen löytyy seuraavasta kappaleesta. Velvet Jam taitaa olla suosikkini levyltä upean kitarariffinsä ansiosta. Se onnistuu samaan aikaan olemaan sekä hauraan pop että koolin rock. Girls Are Out to Get Me tarjoilee kauneutta haikeuden muodossa. Kaunista on. Clocks of Destruction päättää levyn euforiseen kitarailoitteluun ja antaa pölyn laskeutua rauhassa.

 The New Tigers : Pocketful Of Sand by Soliti

Jos jotain negatiivista levystä pitää kaivaa, mieleen nousevat laulusuoritukset. Välillä ne tuntuvat jäävän vaisuiksi muuten niin toimivien biisien keskellä. Sama fiilis välittyi, kun näin bändin lämmittelemässä Kurt Vilea. Hyviä biisejä, mutta laulusta puuttui viimeinen nitistys/tulkinta/energia.

The New Tigersista tuntuvat pitävät hyvin monet. Minun mielipiteeni ei ehkä eroa muista millään tavoin, mutta bändin debyytti on hieno levy ja hyvä pelinavaus yhtyeeltä. Se iskee juuri oikeaan saumaan niille musiikin alueille, jotka Suomessa ovat ammottaneet tyhjyyttään. Levy ei mullista mitään, mutta ei sen tarvitsekaan. Se tietää olevansa kelpo tiikeri: saalistuksen jälkeen on aina levon aika.

18.8.11

Astrid Swan: Hits (Pavement for Girls) (Soliti)


Alkuun pitää tunnustaa kaksi asiaa. En ole kuunnellut Pavementia oikeastaan koskaan. En ole kuunnellut Astrid Swania oikeastaan koskaan, mutta sentään vähän enemmän. Aikoinaan päädyin jopa äänittämään jonkun Spartan Picnic levyn kappaleen kasetille radiosta, mikä on aika kova juttu!

 Shady Lane by Astrid Swan

Myönnettäköön, ettei tämä levy aiheuttanut alkuun innostushermojen värähtelyä toisin kuin levy-yhtiönsä Soliti. Mutta. Kun levy tipahti postiluukusta oli asennoiduttava uudelleen, tyhjennettävä pää ennakkoluuloista ja kuunneltava levyä avoimin korvin. Se kannatti.

Hits yllättää monipuolisella ja omiin korviin sopivan kotikutoisella äänimaailmallaan. Rumpukoneet ovat sopivan rupisia, synat vaihtelevia ja välillä surisee kivasti. Kappaleet ovat vahvoja ja omaa suosikkia ei ole vielä ehtinyt muodostua. Välillä se on Major Leagues sitten taas Blue Hawaiian. Oman käsitykseni mukaan Pavement on monille hyvin pyhä asia. Näin ummikkona kappaleet elävät ilman menneisyyden painolastia. Stephen Malkmus on kirjoittanut hienoja kappaleita/tekstejä, joille Astrid antaa uuden erilaisen elämän (tyttöjen näkökulman?).

 Box Elder by Astrid Swan

Tuntuu absurdilta sanoa, mutta voiko toisen lainaaminen olla enemmän Astridia kuin koskaan? Levy-yhtiöltä tuli potkut, levy äänitettiin olohuoneessa toisen ihmisen kappaleiden pohjalta. Menestyspaineita ei liiemmin ole tainnut olla, mikä ruokkii luovuutta. Kukaan ei tule sanomaan, että hommien pitää olla näin tai tulee potkut. Levyn tunnelma on vapautunut.

Hits (Pavement for Girls) on oiva esikoisjulkaisu Solitilta. Omaehtoinen, yllättävästä lähteestä lainaava levy, joka ei kumartele mihinkään suuntaan. Se näkyy onnistuneessa lopputuloksessa. Luulen levyn maistuvan Pavement diggareille, vanhoille Astrid faneille sekä uusille naamoille kuten oma naamani. Hits on tunnelmallinen levy syksyn pimeneviin iltoihin, jota poikienkin kehtaa kuunnella.

27.7.11

The New Tigers: Pocketful Of Sand

Kitaramelu on yksi henk.koht lempiääniä musiikissa. Kun siihen yhdistetään taidolla maittavia pop-melodioita ja pituus venytetään kahdeksaan minuuttiin ilman, että silmä luppasee, on vain pakko tykätä heti ensimmäisellä kuuntelulla, vaikka ainoaksi muistikuvaksi jää suloinen melu.

Toinen kuuntelu. Kuten tein jo aiemmin Surina kesä mixin niin surina jossain muodossa kuuluu kesään. Kun helle on jo pehmittänyt aivot, antaa tämän pehmittää lisää. Täydellistä kesämusaa siis. Kolmannen kuuntelun jokainen voi hoitaa itse:



Solitin julkaisema Debylevy kaupoissa 21. syyskuuta. 
Keikalla 3. elokuuta Bar Loosessa. 

13.6.11

Paljon Paljon juttui uutisiii ja pari kotimaista piisiii - Kukaan ei voi ainakaan väittää että kalastelisin lukijoita hämäävällä otsikolla

Ensimmäisenä tarjolla on kaksi levy-yhtiö uutista. Ensimmäisen aika moni jo varmaan tietää. Nick Triani on perustanut uuden kotimaisen levy-yhtiön Solitin. Hieno uutinen, kuten myös yhtiön rosteri näin alkuun. Erityisesti odotan Black Twigin tulevaa levyä. The New Tigers on täysin uusi tuttavuus ja lyhyt ensivaikutelma oli positiivinen. Siin olis maistiaisii.

Latest tracks by thenewtigers

Toinen uusi levy-yhtiö on Ducktails/Real Estate/Predator Vision/Parasails mies Matthew Mondanilen perustama New Images. Sen kaksi ensimmäistä julkaisua ovat Killin' The Vibe 12" ja kotimaisen Tomutontun (Kemiallisten Ystävien Jan Anderzenin sooloproggis) uusi levy Elävänä Planeetalla. Hyvin hyvin mielenkiintoista.

Tomutonttu - Donovan by New Images

Sitten ulkomaan sähkeisiin.



Domino haali talliinsa Real Estaten, jonka kovasti odotettu kakkoslevy näkee päivänvalon näillä näkymin ensi syksynä. Samalla Domino julkaisee myös bändin jäsenten sooloprojektien Ducktailsin ja Alex Bleekerin tuotantoa. Uu Yeah!


Ihana St. Vincent julkaisee julkaisee uuden levynsä Strange Mercy syksyllä 4AD:n toimesta. Alunperin oltiin jo menossa naimisiin Marry Me levyn tiimoilta, mutta sitten St. halusi alkaa näyttelijäksi, joten katsotaan nyt miten käy tällä kertaa. Lisätietoja heti kun niitä on tarjolla!

Sää on illalla etelässä sateinen. Huomisesta säästä ei ole vielä tänään tietoa, joten siitä lisää huomenna. Hyvää illan jatkoa.