Oneohtrix Point Never: Replica (Software)

Hiljentykäämme hetki hienon kansitaiteen parissa, jos ei kauneuden niin vaikka järkytyksen vuoksi. Kun aamulla herään, huomaan muuttuneeni luurangoksi, jonka tukka on spagettia. Tuliko katsottua liikaa Jersey Shorea?

Oneohtrix Point Neverin tuore levy Replica tarjoilee samanlaisia tunteita. Ainoa ero on, että kun levy päättyy huomaa, että kaikki oli vain vaikuttavan musiikin aikaansaamaa kuvitelmaa.

Replica on kiehtova matka aikaan ja avaruuteen. Daniel Lopatin taittaa ääntä yhä vapaammassa muodossa. 80-luvun mainossämplet luovat inhimillisen kosketuksen jo aikasemmilta levyiltä tutuille sci-fi maisemoinneille. Jumittavat epävalideista aineksista koostuvat rytmit saattavat aiheuttaa tottumattomille korville päänsärkyä, mutta kun niiden jujun tajuaa = neroutta = Child Soldier = Sleep Dealer = Nassau.

Avantgardistisista lähtökohdistaan huolimatta Replica on lähestyttävä ja koukuttava levy. Sen musiikilliset ansiot ovat niin vahvat, että tyylilajista tulee toissijainen asia. Levy herättää kysymyksiä, hämmästystä ja innostusta, mikä on hyvän taiteen merkki. Viimeistään tällä levyllä Herra Lopatin sulattaa jalanjälkensä kokeellisen musiikin peruskiveen, jos ne eivät siellä vielä olleet.

 Oneohtrix Point Never - Replica by Mexican Summer

Sarjakuvista videoiksi

High Placesin uusi video Sonora on moderni Kippari Kalle tarina, jossa on selviä Drive vaikutteita. Miten se tarina menikään? Tulee turpaan, avataan purkki, syödään pinaatti, kyynärvarteen kasvaa iso voimapallukka ja annetaan turpiin pahiksille. Uhrina Liarsin Angus Andrew.



Oneohtrix Point Never tekee tavattoman mielenkiintoisen kuuloista musiikkia. Viime vuotinen levy Returnal oli kokonaisuutena hiukan liian raskas itselleni, mutta pienempinä pätkinä aivan sitä paras mahdollista. Uuden ensi viikolla julkaistavan levyn nimibiisi Replica on saanut surumielisen videon - apocalyptisen hautaijaismarssin menneisyyden sarjakuvahahmoille.

Oneohtrix Point Never: Sleep Dealer

"An electronic song cycle based around lo-fi audio procured from television advertisement compilation"

On vuoden mielenkiintoisimpia biisejä soundillisesti. On on on. Pakko vaan kuunnella uudestaan ja uudestaan. Uusi OPN levy Replica kaupoissa marraskuun alussa. Daniel Lopatin se ehtii.

Oneohtrix Point Never: Returnal (Editions Mego)

Daniel Lopatin aka Oneohtrix Point Never saattaa lesota muille, että kenellä meistä on siistein artistinimi. Oneohtrix nimen Lopatin on varmaan heittänyt ihan lonkalta, kun ei ole muuta keksinyt. Kyseessä voi tietenkin olla pitkän harkinnan tulos. Itselläni ei ole mitään hajua mitä nimi tarkoittaa. Joka tapauksessa nimeä on hauska lausua sekä englanniksi että suomeksi.

OPN on tehnyt Returnal nimisen levyn, jonka vuoksi kirjoitan hänestä. Skill levelini ei ole kovin korkea tämän tyylisen musiikin kuuntelussa. Emeraldsin uutta Does It Look Like I'm Here? levyä on tullut viime aikoina kuunneltua, ja se on levy jonka äänimaailmaa voi verrata Returnaliin. Molemmat levyt julkaisee Itävaltalainen Editions Mego, joka on aivan uusi tuttavuus ja tutustumisen arvoinen. Viime vuonna OPN julkaisi Rifts nimisen kokoelma levyn, joka sisälsi 3 aikaisemmin julkaistua albumia Russian Mind, Zones Without People ja Betrayed In Octagon. Russian Mindilta olen kuullut Hyperdawn ja Terminator Lake biisit ja Zones Without Peoplelta nimibiisin. Nimistä on helppo päätellä missä tunnelmissa liikutaan. Kuvittele Terminatorin 1. tai 2. tulevaisuuden maailma, jossa koneet hallitsevat. Ulkona on pimeää, kolkkoa ja kaikki rakennukset ovat tuhoutuneet. Ylipäänsä Returnal tuo mieleen suuren tuhon (ydin, luonnonkastastofi) jälkeisen maailman. Sen tunteen, kun ensi kertaa näkee tuhon eikä voi ymmärtää näkemäänsä. Pikku hiljaa alkaa tajuamaan, mitä on tapahtunut. Samaan aikaan pääsee levyyn yhä paremmin sisälle.

Pääasiassa levy koostuu synterisaattori droneista, jotka hitaasti leijuen maalaavat dystopisia tulevaisuuden kuvia. Toisaalta kuvat ovat romanttisia 80-luvun ski-fi leffojen  nostalgisia ja rakeisia tulevaisuuden maailmoja. En koe levyä kesälevyksi ollenkaan, joten julkaisuajankohta on hiukan outo. Levy sopii pikemminkin pimeämpiin aikoihin. Aluksi pidin levyä enemmän taustamusiikkini minä se onkin varsin loistavaa. Useamman kuuntelun perusteella levyä on helppo kuunnella myös keskittyneesti. Hyvät äänentoistolaitteet parantavat kokemusta.

Oneohtrix Point Never "‡PREYOUANDI∆" from Megazord on Vimeo.

OPN kuuluu nykydronen parhaimmistoon ja Returnalin julkaisua ennen ja jälkeen on ollut havaittavissa pientä netti hypeä. Hyviä arvosteluja levy on myös kerännyt. Erityisesti suosittelen levyä kaikille hipstereille. Koska OPN on tälle hetkellä erittäin hip musiikkia, niin jotta ette tipu kelkasta kannattaa ottaa Returnal haltuun, ja sen jälkeen perehtyä Riftsiin. Nimibiisissä OPN tuo mieleen jopa The Knifen ja Fever Rayn hyvin läheisesti. Muuten levyllä liikutaan ensimmäisen biisin kaaoksesta kohti raukeampia tunnelmia. Tuho ensin sitten järkytys. Kakkosbiisissä aletaan jo kuvailla ruumiita (Describing Bodies) Miksi antaa biisille nimi Stress Waves, jos se on kaikkea muuta kuin stressaava? OPN on verrattu mm. Tangerine Dreamiin ja muihin 70-80 luvun elektronisen musiikin yhtyeisiin, jotka eivät itselle sano kyllä yhtään mitään. Ehkä tämän levyn myötä tulee perehdyttyä niihinkin.

Nyt tulikin tarinoitua pitkästi. Jos drone/ambient tai sci-fi nappaa, kannattaa ehdottomasti ottaa levy kuunteluun, tai jos haluat laajentaa tajuntaasi ja tutkia musiikin uusia alueita. Ja suosittelen levyä myös kaikille hipstereille!!! OPN on Cool!