Joulunaika on täällä, Lapset iloitkaa!

En ole tänä vuonna enää jaksanut uhrata liikaa ajatuksia joululle. Lahjat ostin, mutta sekin oli melko rasittavaa. Silti ole iloinen, että kohta on joulu. Nykyään tuntuu, että joulu liikaa kaikkea mitä se ei syvimmässä tarkoituksessaan ole. Tänä jouluna olen tyytyväinen, että saan vain olla, olla ja olla, eikä tarvi tehä mitään!

Jouluun kuuluvat myös ensi viikolla unohtuvat uudet joulukappaleet tai uusintaversiot vanhoista. Tässä tämän vuotinen suosikkini. Joulunaika on täällä. Lapset iloitkaa!

Woods, Black Twig @ Kuudes Linja

Sanonpahan heti alkuun kaikki huonot asiat, jotta niistä päästään eroon. Woods oli liikkeellä kolmihenkisenä, koska basisti on kiertämässä Eurooppa toisen bändinsä The Babiesin kanssa. En tiedä Woodsin yleistä keikkakokoonpanoa, mutta tällä kertaa rumpali vietti suuren osan ajasta kitaran varressa ja rumpuja kuultiin vain kahdessa kappaleessa. Se ei juuri haitannut, mutta se oli ainoa asia mitä jäin kaipaamaan.

Keikan loppuvaiheessa kun Jarvis Taveniere sitten siirtyi rumpujen taakse ja yhtye soitti yhden parhaista biiseistään Twisted Tongue, heräsin hetkeksi keikan aikana vallinneesta onnellisesta pöhöstä vain vajotakseni siihen uudelleen. Onneksi oli sunnuntai, koska keikka muistutti hetkittäin leirinuotio fiilistelyjä hyvässä mielessä. Jeremy Earl keskittyi akustiseen kitaraansa ja lauluun, Jarvis tuki soittoa elektronisen kitaran varressa ja noisesuukapula miehen rooli jäi vähän hämäräksi, mutta hyvältä kuulosti jokatapauksessa. Rumpalin puuttuminen muutti biisejä, jotka toimivat hienosti riisuttuinakin. Ihmisiä oli paikalla puoli salillista, mikä sopi tunnelmaan hyvin. Yhtye ei viljellyt välispiikkejä ja yleisö tyytyi kuuntelemaan rauhallisena.

Materiaalia kuultiin melko tasaisesti yhtyeen uran varrelta. Vanhinta osastoa edusti Keep It On, joka soi päässäni vielä tänä aamuna. Myös uusia kappaleita kuultiin kesäkuussa julkaistavalta Sun&Shade albumilta ja niiden perusteella on levyltä jälleen lupa odottaa paljon. Erityisesti mieltäni lämmittivät yhtyeen ajoittaiset noisehaahuilut, koska vastaanvanlaisia pääsee aivan liian harvoin todistamaan livetilanteessa. Kun haaluilusta lopulta siirryttiin saumattomasti yhtyeen tavaramerkkisoundiin melodiseen folkiin, ääni sisälläni sanoi jee, näin sen pitää mennä.

Olin enemmän kuin tyytyväinen.

Lämmittelijä Black Twig oli sen verran hyvä, että perästä kuuluu täällä tulevina päivinä.

RCHVS

Jeih! Woods tulee Suomeen. The Nationalki on ihan kiva, mutta Woods nostaa keikkakevään toiseen potenssiin.



Department Of Eagles on jäänyt Grizzly Bearin varjoon, muttei kovin pahasti. Silti viime vuonna julkaistu kokoelma yhtyeen alkuaikojen biisejä jäi hyvin vähälle huomiolle. En ole yhtyeestä yksittäisiä biisejä lukuunottamatta ollut kovin kiinnostunut, mutta niistä sitäkin enemmän. While We're Young on hyvä esimerkki.



Poiminta High Placesin debyyttilevyltä. Täydellinen biisi. Ehkä yks parhaista niinku koskaan.

Woods: Death Rattles

"Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt"

Woods: At Echo Lake (Woodsist)

The band is known for strange and upbeat folk rock songs with occasional elements of vocal harmony and noise. - Last.fm Bio -

Edellinen lause tiivistää Woodsin hienouden. Viime aikoina olen tajunnut, että Woods on yksi tämän hetken hienoimmista yhtyeistä. Viimeisen vuoden aikana olen jatkuvasti lisännyt bändin kuuntelua ja vähitellen ottanut kaikki bändin levyt haltuun.

Woods - Blood Dries Darker by travismb

Uusi levy At Echo Lake on aikaisempaa energisempi ja rockaavampi. Bändi itse sanoi, että tällä levylle he halusivat tuoda esiin live-energiansa ja juuri siltä levy kuulostaa. Kun aikaisemmat levyt ovat olleet enemmän folkpoppia ja hissuttelua, At Echo Lake:lla rockaavuus tulee esiin yksinkertaisempina kappalerakenteina, nopeatempoisempina kappaleina ja outoilua mahtuu sekaan vähemmän. Samalla Woods on tehnyt tähän asti ehjimmän albumikokonaisuutensa säilyttäen silti erikoislaatuisuutensa.

Kaikista tällä hetkellä esille ponnistavista lo-fi bändeistä Woods on ehdotonta kärkikastia ja kuulostaa persoonalliselta lajitovereidensa seassa. Pitkään solisti Jeremy Earl:n falsetto oli häiritsevin tekijä (Sama juttu Wild Beasts:n kanssa). Nykyään en kuitenkaan luopuisi siitä mistään hinnasta. Earl myös pyörittää viime vuosina hienoja levyjä julkaissutta Woodsist levylafkaa.

Woodsin soundi on ehdottoman luomua ja hivelee korvia. Albumin äänimaailma on erittäin rikas. Hienoja sävellyksia tuetaan monipuolisella soitannalla. Blood Dries Darker aloittaa levyn kovalla intensiteetillä, joka rakentuu pienistä asioista. Biisin voisi kuunnella monta kertaa putkeen ennen kuin siirtyy muun levyn kimppuun. Pick Up jatkaa miellyttävällä rätinällä ja kitaran näppäilyllä. Death Rattles on rauhallisempi ja melodialtaan äärettömän kaunis. Suffering Season on nimestään huolimatta kesän ykkösbiisejä. Levyä kuunnellessa tulee sellainen fiilis, että olisi metsän siimeksessä katsomassa intiimiä keikkaa. Paikalla on muutamia muita ihmisiä ja oravia. Välillä tuuli ja puiden humina kuljettavat kappaleita kauemmas. Kesälevy.


Death Rattles in the Woods from Ray Concepcion on Vimeo.



Woodsist julkaisee levyn ilmeisesti ensi viikolla (julkaisupäivä on vaihtunut useammin kuin vaihdan sukkia, melkein). Alun perin levy piti julkaista samana päivänä mm. Nationalin ja Foalsin kanssa, joiden levyjä en ole vielä kuullut, mutta uskallan väittää, että At Echo Lake ei ainakaan jää niiden varjoon, pikemminkin voi olla toisin päin. Kyseessä on yksi vuoden suosikkilevyistäni ja kattokaa nyt levyn kantta. On se hieno.

Rain On viime vuotiselta Songs Of Shame levyltä.

KIVOI VIDEOI

Kivoi videoi maanantain kunniaksi. Aivot narikkaan näin viikon aluksi. Mainitsin Ray Concepcionin videoista jo pari postausta taaksepäin, mutta tässä niitä hiukan lisää. Hienot värit ja tunnelma välittyy videoista hienosti. Vimeossa paljon lisää hänen videoitaan.


Sunlight, Heaven: Julianna Barwick from Ray Concepcion on Vimeo.

Julianna Barwickin ainoa soitin on hänen oma äänensä, jota hän looppailee ja muokkailee. Sunlight, Heaven on erittäin kaunis kappale.


Beyond: Woods // Blood Dries Darker from Ray Concepcion on Vimeo.

Ykkösbiisi Woodsin tulevalta At Echo Lake albumilta. Hyvältä kuulostaa ja levyä odotan.

Beach Fossils

Parin viime päivän ajan Beach Fossils on tehnyt maailman parhaat biisit. Viime aikoina beach ja chill käsitteisiin liittyviä bändejä on tullut ovista ja ikkunoista, osa hyviä, osa huonoja. Beach Fossils on nimensä perusteella eri sarjaa. Jos muut chillwawerit ja rantapopparit ovat kärventyneet aurinkoisilla hiekkarannoilla, Beach Fossils vasta kömpii esiin rantahiekasta, jossa se on vuosimiljoonia imenyt itseensä rannan rentoa meininkiä ja auringon lämpöä.

Beach Fossils tuo hyvin paljon mieleen loistavan Real Estaten. Siinä yhdistyy sama rentous ja loistavat pop-biisit. Kitarakuviot ovat nopeampi ja edestakas sätkivät rytmit hektisempia.



Debyyttilevyn julkaisevat Captured Tracks (jälleen) ja Woodsist ensi kuun alussa. Woodsist julkaisee myös uuden Woods levyn At Echo Lake 5.päivä toukokuuta. Psyke-pop bändin hieno edellinen levy oli viime vuonna julkaistu Songs Of Shame.

Parhaat 2009

Tässä tämän vuotinen listani. Musiikkivuosi oli hyvä niinkuin kaikki musiikkivuodet! Tänä vuonna mikään albumi ei noussut ylivoimaiseksi ykköseksi. Top 10 on erittäin tasainen ja taistelua sijoituksista käytiin viimeiseen asti. Jokainen albumi Top 20 on jossain vaiheessa ollut se lempialbumi tämän vuoden kuluessa. Tällä hetkellä lista näyttää tältä:


1. Atlas Sound: Logos
Vuoden parhaita popbiisejä ja kaikkea mistä tykkään samassa paketissa.

2. Health: Get Color
Kaunis ja ruma äänivyöry.

3. Animal Collective Merriweather: Post Pavilion
Poppia.


4. Fuck Buttons: Tarot Sport
Matka maailmanympäri. Oma koti kullan kallis.


5. Abe Vigoda: Reviver Ep
Trooppista kenkiintuijottelua. Uusi soundi yllätti, ei pettänyt.


6. Real Estate: S/T
Täydellisiä kesäbiisejä. Hyvää poppia ympärivuoden. Kitarat kaikuvat ja kaikuvat ahh. Vuoden debyytti.

7. No Age Losing: Feeling Ep
Välietapilla haettiin uutta soundia ja uutta muotoa. Onnistuttiin!

8. Times New Viking: Born Again Revisited
Lo-fi popin mestarit hoitivat homman jälleen kotiin.

9. Grizzly Bear: Veckatimest
Vuoden kauneimpia levyjä.

10. Wild Beasts: Two Dancers
Vuoden yllättäjä.


11. Infinite Body: CMBCMEINAPTD
Pakenen todellisuutta jäävuorille.
12. St. Vincent: Actor
Kaunista ja rumaa. Ihana ääni.
13. Yacht: See Mystery Lights
Miten ois bileet takapihalla?
14. Woods: Songs Of Shame
Soitetaan puunrunkoja ja kantoja. Tehdään havuista kitarat. Soitetaan hyvää poppia.
15. Dirty Projectors: Bitte Orca
Aluksi en tajunnut. Sitten tajusin, onneksi.
16. Lotus Plaza: The Floodlight Collective
Korvani haluavat hukkua äänitulvaasi. Itse haluan nukkua.
17. The XX: XX
Yllätys.
18. Emeralds: What Happened
Olen metsässä. On pimeää. Näen valon. Pimeys peittää sen. Minua pelottaa. Onneksi se on vain ohimenevää. Adrenaliini valtaa kehoni.
19. Deerhunter: Rainwater Cassette Exchange
Miksi?
20. Gentle Friendly: Ride Symbols
Tämä tulee vielä luultavasti kasvamaan. Hyvä soundi, vähemmän hyvii biisei mut ei haittaa!

Kunniamaininnat:

Taken By Trees: East Of Eden
Mos Def: The Ecstatic
Pissed Jeans: King Of Jeans
Alaskas: Set Yourself Free
Japandroids: Post-Nothing
Nosaj Thing: Drift
Burial & Four Tet: Moth/Wolf Cub
Lily Allen: It's Not Me, It's You