El Guincho: Pop Negro (Young Turks)

Pop Negro ilmestyi jo alku syksystä. Odotin levyä ennen sen julkaisua, mutta levyn kuunteleminen venyi lopulta joulun alle. Uudet biisit eivät aiheuttaneet etukäteen aikaisempien kaltaista innostusta ja levyn saamat keskinkertaiset arviot vaikuttivat alitajuisesti. Hyviä levyjä tuli viime vuonna niin paljon, että kaikkia kiinnostavia en ole ehtinyt kuuntelemaan.



Pop Negrolla El Guincho hylkää Alegranza levyltä tutut useista kerroksista kasatut kappaleet ja siirtyy kohti suoraviivaisempaa pop ilmaisua. Siitä myös levyn nimi? Löytyy niitä tasoja silti, vaikka sämplääminen on jätetty vähemmälle. Kappaleisiin on helpompi päästä sisälle, kun vastassa ei ole kasaa layereitä. Toisaalta se syö sitä viehätystä, mikä teki Alegranzasta niin hyvän levyn. Pop Negro on edelleen täynnä tanssittavaa ja trooppista biittiä, ja El Guinchon musiikilla on tapana saada suupielet kääntymään ylöspäin.



Pop Negro on erilainen kuin edeltäjänsä, ja vaikka Alegranzalla on edelleen suurempi paikka sydämmessäni on Pop Negro hyvä levy. Parempi kuin mitä arviot antoivat ymmärtää. Siksi pitäisi aina luottaa enemmän omaan arvostelukykyyn. El Guincho erottuu edelleen kaikesta muusta musiikista (Panda Bear viittaukset voi nyt unohtaa). Espanjan alkeet pysyy joten kuten muistissa tämän tahdissa, kun ei olo enää Serranoita. Parhaiten levy pääsisi oikeuksiinsa El Guincho kotimaassa Espanjassa, tietysti palmujen alla. Voisin ostaa kotiin tekopalmun hmmm... tai kasvattaa jukkaa hmmm...


Kaikki on tietysti nähny jo Bombayn videon, mut onhan se viime vuoden top 3 videoita. Eikä biisissäkään oo vikaa!



EL GUINCHO | Bombay from MGdM | Marc Gómez del Moral on Vimeo.

Edit: Niih jooh levyhän on myös spotidydyssa.

Palmuja & Aaltoja

Women > Girls

musamaailmassa meinaan

Ei womenit mitään puumia kuitenkaan ole vaan kanadalaisia miehiä. 4-henkinen yhtye julkaisi kiitellyn s/t debyytin pari vuotta sitten ja ensi kuun alussa on luvassa jatkoa Public Strain nimisellä kakkoslätyllä. Ensimmäinen maistiainen siltä on albumin päättävä 6 minuuttinen Eyesore. Ja mitään muuta sanottavaa ei ole kuin, että on aivan loistava biisi, vaikka 5 ensimmäisen kuuntelun jälkeen on vaikea muistaa biisistä paljon mitään. 10-15 kuuntelun jälkeen tulen rakastamaan tätä. Lopun riffi laittaa pään sekaisin ja kropan kananlihalle. Levyyn kohdistuvat odotukset nousivat todella korkealla. Debyyttikin oli jo kova levy. Kokonaisuutena raakile, joka sisälsi todella paljon potentiaalia. Vertailuna mieleen tulee, vaikka No Agen Weirdo Rippers ja HEALTH:n deby, jotka roiskuvat joka paikkaan, niistä on vaikea saada otetta, mutta lopulta kun niiden hienouden tajuaa, niitä rakastaa. Nounsilla No Age oli hionut särmiä pois ja tuloksena oli timanttinen kokonaisuus, joka häviää häröilypisteissä Weirdolle. Saa nähdä mihin suuntaan Women on lähtenyt. 

Pandan uusien biisien kanssa on vähän sama juttu. Kuuntelen 5 kertaa. En muista juuri mitään, mutta kuulostaa hyvältä. Jollain 20 kuuntelukerralla tajuan biisin, juoksen alasti kaduilla ja huudan hoosiannaa.